Nyt, kun yksi mun suurimmista idoleistani Anna Virmajoki on kertonut Body-lehdessä mitä on mieltä näistä "julkkis fitneksen maailmanmestareista" niin haluan kirjoittaa vihdoin tekstin, jonka olen halunnut jo aiemmin kirjoittaa.
Itsehän olen valmistautumassa vasta ensimmäisiin kilpailuihini, mutta jostain syystä tiedän jo nyt pitkälti kaiken sen mitä kilpailuihin osallistuminen vaatii. Saati sitten jos puhutaan siitä, että sijoittuu kilpailuissa ja pääsee pitkälle. Sen mitä on tulla oikeaksi ammattilaiseksi.
IFBB:n kilpailuihin osallistuvat kilpailijat tekevät monien vuosien pohjatyön kasvatten lihaksia, pysyen ruokavaliossa, taistellen oman mentaalipuolensa kanssa. Näille kilpailijoille tämä Fitness on todellakin elämäntapa. Se ei ole vain, joku "kausi" että dietataan ja vähän lenkkeillään, jonka jälkeen mennään kisoihin ja näytetään pirun hyvältä.
Julkisuudessa pyörii kovasti nimiä julkkiksista, jotka ovat ottaneet osaa tiettyjen edustjien kilpailuihin ja kutsuvat tämän jälkeen itseään esim. Bikini-fitneksen maailmanmestareiksi. Internet on täynnä kuvia siitä, kuinka pyöritään mitalit kaulassa ja pokaalit kädessä ja kuvien alla teksti " Mä olen vihdoin "bikini-fitness maailmanmestari 2013"
Mitä? Kaikkien päivitysten mukaan saa selville kuinka treenaillaan 4 viikkoa "kovaa" salilla ja sen jälkeen diettaillaan vaan rasvat pois ja ei kun lavalle... Vau! Sieltähän tulikin voitto kaikissa luokissa ja ainakin kolmessa eri sarjassa. Mitäs nyt? No seuraavaksi toiselle puolelle maailmaa ja hups!
Taas tuli kirkkain mitali ja nyt todella voidaan sanoa kuka se mestari on. Siis maailmanmestari.
Seuraavat jutut näyttävätkin kunka offille ollaan siirrytty haipakkaa ja johan drinksut maistuvat baarissa sekä yöelämässä riekkuminen on vienyt voiton salilla treenaamisesta. Tätä juhlimista voi jatkaa jälleen niin pitkälle, että tarvitsee ottaa uusi 4 viikon mittainen treeniputki ja dietata pikkasen ennen seuraavia kisoja. Helppoa ja kätevää eikös?
Tämä antaa aivan väärän kuvan nuorille naisille siitä, mitä kaikkea todellinen kisaaminen ja niihin valmistautuminen vaatii. Noissa kisoissa kaikki voisivat olla maailmanmestareita.
Olen ihmetellyt miksi nämä julkisuuden henkilöt eivät koskaan ota osaa IFBB:n kilpailuihin?
Todennäköistä varmasti on, että näissä kilpailuissa nämä "maailmanmestarit" eivät sijottuisi edes kärki kymmenikköön.
On se hyvä, että maailmalta löytyy monenlaisia kilpailuja moniin eri tavotteisiin, nämä julkisuushössöttäjät vain antavat juurikin kuvitelman kaikille kuinka fitneksen harrastaminen on helppoa, hienoa ja aina voi vain näyttää hyvältä lavalla, rasvat alas ja lavalle. Mitä se vaatii?
Väriä pintaan, biksut päälle, korkkarit jalkaan ja that's all.
Olen treenannut nyt kuusi kuukautta tavoitteelisesti tähdäten kilpailuihin ja monia eri kilpailulajeja harrastaneena tiedän, että töitä on tehtävä paljon, on käytävä monia taisteluita mentaalipuolen kanssa, kohdattava vastoinkäyisiä, etsittävä niitä viimeisiä toivonrippeitä silloin, kun on vaikeaa.
On paljon hyviä hetkiä, on paljon sitä mistä pitää osata nauttia, pitää myös pystyä tekemään kaikkensa treeneissä, pystyttävä noudattamaan tiukkaa ruokavaliota, samassa pitää myös jokaisen tehdä töitä ja pyörittää normaalia arkea. Kaikilla ei ole mahdollisuutta valita ainoastaan treenaamista, niin ihanaa kun se olisikin..
Omalla makallani olen kohdannut monia huippuhetkiä, olen myös päässyt raapaisemaan pohjaa, olen ollut väsyneempi kuin koskaan ja silti noussut aamulla aikaisin suorittamaan treenejä, olen sortunut syömään ohi ruokavalioni, olen itkenyt monesti matkani aikana, olen meinannut menettää minulle rakkaita matkani aikana, olen meinannut ajautua ylikuntoon, olen tehnyt satoja tunteja töitä treenaten unelmani eteen, olen tehnyt enemmän töitä kuin koskaan vain siksi että rahat riittävät kaikkeen mitä tulevaisuudessa tarvitsen, purrut hammasta ja koittanut pitää kaikin voimin kiinni siitä mitä olen jo saanut aikaiseksi. Silti, vaikka joutuisin vielä kohtaamaan tulevaisuudessa monta vastoinkäymistä niin minulle tämä kaikki on sen arvoista, en kadu mitään näistä hetkistä mitä olen kokenut matkallani. Oikeastaan janoan jo lisää sitä kaikkea mitä minulla on vielä edessä. Tässä on vain osa kokonaisuudesta, mutta toivon, että monet ymmärtävät mitä se oikesti vaatii tulla mestariksi
On eriasia olla oman elämänsä mestari, kuin todellinen maailmanmestari.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti