Onnellinen vai täydellinen

Olen jo aiemmin kirjoittanut aiheesta joka käsittelee ihmisten kauneusihannetta. 

Yksi haluaisi ison pepun, toinen toivoisi olevansa hoikka ja kolmas on mielestään täydellinen.

Mitä se sitten vaatii tulla täydelliseksi ja mikä on täydellinen?

Täydellinen voi olla kuka vaan tietyn henkilön mielestä. 

Täydellisyys on määrittelemätön käsitys siitä että joku on aivan kaikkea. Kaunis, hoikka, sporttinen, mukava, rehellinen, omaa ihanan luonteen, isot silmät, kauniit jalat, litteän vatsan.. No mutta eihän kuvailemani henkilö olisi millään kaikkien mielestä täydellinen? 

Joku pitää luonnollisesti muodokkaista ja joku pitää plastiikkakirurgian avulla kaunistelluista, joku saattaa pitää pieni luisesta jolla on kaunis hymy. Vielä lisäksi on joku joka pitää hieman harvinaisimmista piirteistä toisessa, saattaa olla hymykuopat mutta leveä selkä, pienet rinnat mutta ihana peppu. Pyöreät kasvot ja leveä lantio. Nämä kaikki piirteet ovat aivan erilaisia eri ihmisillä mutta silti uskallan väittää että aina löytyy joku joka pitää näistä piirteistä.

On olemassa ihmisiä joille ulkokuori on kaikki kaikessa, myös ihmisiä jotka eivät niin piittaa ulkokuoresta jos sydän on kohdallaan. Toisilla saattaa olla molemmat mutta silti jotain puuttuu?

Aina puhutaan täydellisyyden tavoittelemisesta, ymmärrän sen jos puhutaan jostain suorituksista. Pyrin suoriutumaan tästä täydellisesti mutta en ymmärrä miten täydellisyys liittyy ihmisten ulkonäköön silloin kun kaikki eivät voi olla täydellisiä. Mielestäni kaikki ovat täydellisiä! 

Jokainen on ainutlaatuinen ja aina jollain on jotakin mitä toisella ei. On turhaa tuhlata elämäänsä tavoittelemalla jotain mitä ei voi saavuttaa. Ollaan tyytyväisiä siihen mitä meillä on<3

Itse tiedostan heikot kohtani ja olen opetellut pitämään niistä. Sehän olen minä ja tämä on minun polkuni, tarinani ja elämäni. Me ollaan täälä vaan yhden kerran, aika on kultaakin kalliimpaa!

Olen opetellut nauttimaan erilaisten ihmisten ominaisuuksista sillä ihailen varsinkin sellaisia ihmisiä jotka eivät välitä olla kuin muut vaan tekevät matkastansa omansa näköisen:)

Salilla treenatessa en kuluta aikaani arvostelemalla eri kokoisia ihmisiä vaan nostan hattua niille jotka yrittävät tehdä ja tekevät töitä sen eteen, että laihtuvat. Se on merkki siitä että ihminen välittää tulevaisuudesta ja haluaa elää terveempänä loppuelämänsä! Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä muutosta jos sitä oikeasti haluaa. 

Tämän kirjoituksen tarkoitus oli kertoa siitä,että jokainen saa olla millainen haluaa ja ulkonäön perusteella ei pitäisi ikinä tehdä mitään päätöksiä.  Samalla halusin saada kirjoitettua asiasta joka on tunteena vahva mutta hankala pukea sanoiksi..

Itse olen saanut kritiikkiä ja melko halveksuvia katseita sekä keskustelua siitä miten mun on ollut helppo päästä tämän päiväiseen kuntooni.

 Tottakai se on ollut helpompaa kuin jos mulla olisi ollut 100kg ylimääräistä, mutta en silti väheksyisi kenenkään tekemää työtä, olipa sitä sitten paljon tai vähän..:)

 Miksi emme sitten hyväksyisi sitä, että jokaisella on oma tarinansa ja jokainen on kaunis jonkun mielestä. Jokaiselle on suotu lahja elää niin eiköhän sitä sitten eletä oma elämänsä haaveita tavotellen ja omalla tavalla matkaten. Joskus askel painaa ja mäkiä on edessä, mutta sinnikkyyttä tässä elämässä tarvitaan ja aikanaan se palkitsee aivan varmasti.

" They try to break me down, but i'm still on my feet"

Poseerauspäivä ja treenit Lahdessa 23.11.2013

Tässä hieman kuvamateriaalia viime viikonlopun poseraauspäivästä Kuntokeskus K&M:ltä Lahdesta.
Päivään osallistui paljon meitä Fitfarmilaisia bikini- ja body fitness naisia :)

Tässäpä kuvia omista poseerauksista. Harjoteltavaa riittää vielä paljon!

Poseeraaminen ei ole ihan niin simppeliä ja helppoa miltä näyttää! :) Monia kikkoja opeteltavana..

Loppuun vielä muutamat treenikuvat!

Mitä kaikkea mahtuu treeniviikkoihin

Pirtsakkaa perjantaita kaikille!

On tullut muutamia kyselyitä siitä kuinka usein treenaan ja mitä treenaan treeni viikoina :)
Päätinkin kirjoittaa lyhkäisen jutun siitä mitä treenejä viikoistani löytyy.

Olen valmennuksen alusta asti treenaunnut säännöllisesti neljä kertaa viikossa salitreenin ja kolme kertaa viikossa tyhjällä vatsalla aamuaerobiset. Treeniohjemani oli alkuun kolmijakoinen ja treenasin kiertävästi nämä treenit neljästi viikossa. Saliohjelmasta löytyy monipuolisesti treeniä kaikille lihaksille.
Aerobiset tein ensimmäiset pari kuukautta reipastahtisilla kävelylenkeillä, jotka kesti n. 30-45 minuuttia.
Useasti oli päiviä jolloin ei ollut mahdollisuutta lähteä lenkille, koska minulla on tuo kolme vuotias taapero hoidettavana. Niinä päivinä teinkin aerobisen liikunnan kuntopyörällä. 

Kuntopyöräilyssä on se etu ettei tarvitse huonolla säällä lähteä ulos tarpomaan ja helpottaa kiireisempiä aamuja:)

Ruokavalio on tarkkaa ja punnitsen jokaisen ruokani. Syön 5 kertaa päivässä ja tietysti on varmistettu proteiinin saanti sekä muut vaikuttavat tekijät ruokavaliossani.

Alkuun tuli kovasti tuttavien kesken ihmettelyä siitä miten "pystyn" syömään ruokiani ja vielä enemmän et miten pärjään. En ole koskaan ennen syönyt ensinnäkään näin paljoa ruokaa päivässä sekä näin terveellisesti. Olen ollut tyytyväinen ruokiini ja toisinaan silloin kun on aikaa niin on mukavaa loihtia aineista kaikkia erilaisia sallittuja herkkuja.

Treenit eivät olleet minulle mitään yllättävää ja outoa. Olen kuitenkin treenannut nuoresta asti erilaisten lajien parissa. Treenimäärä on toki enemmän mitä oli ennen:) Jokaisesta treenistä olen nauttinut, joskus kaikki ei suju mutta ei niistä pidä lannistua. On ihanaa huomata miten oikeasti jokainen joka haluaa niin pystyy muokkaamaan omaa vartaloaan:)!!

Viikot ovat usein kiireisiä sillä töiden tekeminen, perhe-elämä ja treenit on saatava mahtumaan jokaiselle päivälle;)

Usein tykkään tehdä treenit alkaen klo 4.00 aamulla niin jää työpäivän jälkeen aikaa perheelle<3 Aikaa kyllä löytyy aina jos sitä vaan haluaa löytää. Eikös?

Motivaatio löytyy itselleni kannustavista läheisistä sekä syntyneistä tuloksista. Mikä onkaan sen hienompaa kuin huomata edistyneensä?:)

Tässä lyhyt kirjoitus treeniviikoista, toivottavasti löytyi ainakin muutamille vastauksia siitä mitä ne pitävät sisällään:)

Loppuun vielä oma motivaatio kuvani!

Ihanaa viikonloppua kaikille! Muistakaa elää unelmaanne:)

Terveellinen vs. Nautinto vai terveellinen nautinto?

Olen treenannut erilaisten urheilulajien parissa yli 14 vuotta. Treeniä tai ei, olen ollut suhteellisen pieni läpi elämäni. Viimeisten viikkojen aikana olen miettinyt onko ihmisillä oikeasti taipumus ajatella, että vähän pulskempi ihminen on "hyvä ja terve esimerkki naisille". 

Hieman pömppövatsaa kerännyt on elämästä nauttivan ihmisen merkki ja kyllähän pulleana on jotenkin hienompi ihminen. Syömällä korvapuusteja, pizzaa ja hampurilaisia on helppo miellyttää muita. Kieltäytymällä herkuista olet tylsä ilonpilaaja jolla vanne usein kiristää päätä.

Pöytä on täynnä tuntemattomia ihmisiä,jotka eivät tiedä minun elämäntavastani mitään saati siitä että oikeasti treenaan kilpailuihin joka vaatii tiukkaa ruokavalioo. Syön eväitäni ja saan monien katseiden mukana kuulla "kuiskuttelua" -tuo se vasta luulee syövänsä terveellisesti, aliravittu nainen joka ei varmasti nauti elämästään, kuivaa jauhelihaa ja raejuustoa. Just! -tuollaisella ruualla et likka paljoakaan kasva ja tiedätkö miten elämästä kuuluu nauttia?"

Tämä "hieman" elämästä nauttinut pullantuoksuinen mamma vei minulta juuri ruokahaluni. Tekisi mieli huutaa, mutta en vain saa ajatuksiani kasaan. Saan taisteltua viimeisetkin muruset ja saan vihdoin ajatuksistani kiinni. Kerron rouville kuinka kaikilla on omat tapansa nauttia elämästä. Toiset saavat nautintonsa siitä, että kaikki on helppoa ja voi ylensyödä päivästä toiseen välittämättä siitä miltä tuntuu ja mitä peilikuva kertoo. Samaan hengenvetoon saan vielä kerrottua näille naiskauneuden perikuville kuinka itse nautin tarkasta ruokavaliosta, kovasta treenistä sekä siitä että olen päivä päivältä lähempänä tavotteitani ja kyllä se,jos jokin on sitä mistä minä nautin! Pöytä oli hiljainen kun sain lauserni loppuun ja päätin lähteä. Tunsin polttavat katseet selässäni ja toivoin että myös viereisen pöydän pullasta nauttijat saivat ajateltavaa.

Elämä on täynnä valintoja. Jokainen tekee valintansa ja jokaisella on oikeus elää elämäänsä kuten haluaa. Sama pätee syömiseen- jokainen saa koota lautasmallinsa ihan itse."

Mietteitä, ajatuksia ja niitä ainaisia kysymyksiä..

Mä tykkään ajatuksesta, että mulla ei ole kiire mihinkään. Kehityn omaa tahtiani ja olen saanut opetella rauhassa kaikki uudet muutokset valmennuksen alettua. Tulin nopeasti sinuiksi ruokavalion sekä treenien kanssa. Ei tämä ole niin vaikeaa, kuin mitä moni saattaa ajatella. Ei tarvitse olla mikään super- ihminen selviytyäkseen bikinifitness- kilpailuihin.

Toiset pitää sua hulluna, kun treenaat, toiset halveksii sun "liian" kireää kroppaa, toiset haluaisivat samanlaisen kropan ja toiset taas uskovat että tämä on helppoa eikä vaadi kovaa työtä. Mielipiteitä on niin monta kuin on ihmistäkin, mutta miksi vaivautuisin loukkantumaan toisten mielipiteistä? Mä teen tätä itseäni varten. Minä olen itse se, joka on kisalavalla se kaikista pahin vastustajani. 

Itse henkilökohtaisesti nautin siitä mitä teen. Tykkään säännöllisestä sekä terveellisestä ruokavaliosta, rakastan treenata salilla sekä olen myös opetellut tykkäämään varhaisista aerobisista treeneistä. Vielä en voi sanoa nautinko varsinaisesta kisadieetistä, mutta sekin selviää aikanaan... ;) Valmennusta on nyt takana vähän reilut 3 kuukautta ja voin rehellisesti sanoa, etten ole oppinut eläessäni aikaisemmin niin paljon uutta kuin nyt tämän kolmen kuukauden aikana. Ei ainoastaan se miltä näytät, vaan se miltä sinusta tuntuu.
Mä olen paljon pirteämpi, mun vatsani toimii normaalisti, mun hiukset kasvaa supervauhtia ym.. Ja mikä parasta: Mä en ole ollut kipeenä kohta 4 kuukauteen, mikä on todella ihmeellistä mun tapauksessani! So, i really feel great!! :)

Tänään tein ennätyksiä painoissa salilla ja kyllä siitä vaan mukavasti saa potkua tuleviin treeneihin. Mikä oliskaan sen parempi motivaattori kuin onnistumisen tunne? Viime viikkoina päässä on pyörinyt vaikka mitä kisaaniseen liittyvää, tuhansia kysymyksiä ja pohdintoja liittyen siihen olenko mä valmis syksyllä? Mitä jos tulee treenitaukoa, voinko silti olla kisakunnossa syksyllä..? Mitä jos mun dieetti ei mee niin kun pitäis? Kaikkea mahdollista pieni ihminen voi miettiä, mutta lopulta päätin et kyllä mä ne vastaukset löydän matkanvarrella. Pitäis aina osata nauttia hetkestä ja siitä mitä on nyt. 

Joskus pienenä jo päätin,että yritän oppia rakastamaan hetkessä ja hetkiä, olla läsnä juuri silloin ja siinä tilanteessa eikä ikinä päästää irti unelmistaan kun ne kuitenkin ovat pala palalta saavutettavissa<3 

Niin..olen jo vuosien saatossa unohtanut monta sellaista asiaa, jotka tekivät minusta päivä päivältä vahvemman silloin kun kaikki tuntui sortuvan ympäriltä, tai silloin kun koin elämäni suurimmat ja raskaimmat menetykset. Jaksoin aina uskoa seuraavaan päivään, odotin kuinka ajan kanssa kaikki olisi helpompaa kunhan en vaan koskaan lakkaisi uskomasta. 

Muistakaa siis jokainen päivä pitä kiinni unelmista ja elää hetkessä. Huomena kaikki voi olla toisin. Pala palalta kohti unelmia..<3

Sanni